Juho Vainio ja hänen perustamansa säätiö
Juho Vainio
Juho Vainio (27.9.1880–20.01.1964) oli merkittävä rakennusurakoitsija ja kiinteistö- ja rakennusalan vaikuttaja Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. Hänen elämäntyönsä jälki näkyy yhä pääkaupungin keskustan katukuvassa. Kalevankatu 17:n, Eerikinkatu 4:n, Fredrikinkatu 55:n ja Kaisaniemenkatu 7:n liike- ja asuinkiinteistöt muodostavat hänen nimeään kantavan säätiön peruspääoman ja tuottavat pääosan sen tuloista.
Vainio toimi useiden yhtiöiden toimitusjohtajana ja osallistui aktiivisesti rakennus- ja kiinteistöalan järjestötoimintaan lähes sen viriämisestä alkaen. Hän kuului parikymmentä vuotta Suomen Kiinteistöliiton johtoelimiin toimien myös sen varapuheenjohtajana 1922–38. Hän teki 1920 aloitteen Helsingin Kiinteistöyhdistyksen perustamiseksi ja oli sen puheenjohtajana 1925–38. Vainio toimi myös Suomen Talokeskus Oy hallituksen puheenjohtajana 1923–33 sekä Suomen Asuntohypoteekkipankin hallituksen jäsenenä 1927–37. Hän sai 1951 talousneuvoksen arvonimen.
Juho Vainion Säätiö
Täytettyään 80 vuotta syksyllä 1960 Juho Vainio perusti nimeään kantavan säätiön. Hän oli itse parantunut vaikeista vatsasairauksista Are Waerlandin kehittämän maito-kasvisravintoon, vesihoitoihin ja kuntoliikuntaan perustuvan ohjelman avulla ja halusi säätiön avulla tukea sekä terveiden elämäntapoja edistämistä että nuorten kouluttautumista teknisille ja kaupallisille aloille.
Säätiö keskittyi aluksi taloutensa vakauttamiseen ja julkaisutoimintaan, jonka tavoitteena oli levittää tietoa kuntoliikunnasta, luonnonmukaisesta kasvisravinnosta ja terveydenhoidosta sekä tupakan, alkoholin ja huumausaineiden haitoista. Sen 1968 perustamasta TEE-lehdestä kehittyi merkittävä uusien viljelymenetelmien, kuntourheilumuotojen ja ravintotottumusten edistäjä, jonka levikki nousi 1980-luvun alkupuolella lähes 54 000:een.
Apurahojen myöntämisen säätiö aloitti 1976, jolloin neljä tutkijaa ja tutkijaryhmää sai tutkimustyön tukemiseen ja laitehankintoihin runsaat 206 000 markkaa (vuoden 2009 rahanarvon mukaan runsaat 133 000 euroa). Säätiön myöntämien apurahojen määrä kasvoi muutamia lamavuosia lukuun ottamatta tasaisesti 1990-luvun puoliväliin saakka, jolloin jaettava kokonaissumma kohosi ensimmäisen kerran miljoonaan markkaan (208 000 euroon). Apurahat suunnattiin laaja-alaisesti kansanterveyden kehittämiseen, ravitsemus- ja liikuntatutkimukseen sekä luonnonlääketieteen, kasvisravinnon, kuntoliikunnan ja terveiden elämäntapojen edistämiseen tähtäävään toimintaan.
Säätiö jatkoi julkaisutoiminnan tukemista 1990-luvun loppuun, jolloin se päätti keskittyä tieteellisen tutkimuksen edistämiseen ja lakkautti uuden nimen Terve elämä saaneen lehden. Säätiön apurahat suunnattiin sairauksien syiden ja syntymekanismien ja ihmisten elintapaan ja terveyskäyttäytymiseen liittyvien kysymysten tutkimiseen ja uuden tutkijapolven kasvattamiseen. Vuosittain jaettujen apurahojen määrä kasvoi vuoteen 2007 mennessä 800 000 euroon, mikä merkitsi sitä, että Juho Vainion Säätiöstä oli tullut Suomen huomattavin yksityinen, kansanterveyden tukemiseen keskittynyt säätiö. Se on historiansa aikana myöntänyt vuoden 2009 rahanarvolla mitattuna yhteensä lähes 11 miljoonan euron apurahat.
Säätiön hallinto
Säätiön ensimmäisen hallituksen muodostivat talousneuvos Juho Vainio puheenjohtajana, ekonomi Onni Rannikko varapuheenjohtajana ja jäseninä professori Veikko Linnaluoto, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Toivo Rautavaara ja lääketieteen tohtori Eino Sillman. Heidän jälkeensä hallituksessa on toiminut kaikkiaan 15 jäsentä, joista pitkäaikaisimmat olivat kansleri Kaarlo Hartiala ja pankinjohtaja Kalevi Laitinen.
Hallituksen nykyiset jäsenet ovat professori Jussi Huttunen puheenjohtajana, varatuomari Risto Paaermaa varapuheenjohtajana sekä jäseninä professori Hannu Mykkänen, varatuomari Petteri Kuhanen ja varatoimitusjohtaja Timo Viherkenttä.
Apurahan saajien valinnassa säätiön hallitusta on vuodesta 1978 lähtien avustanut apurahalautakunta, jonka puheenjohtajina ovat toimineet professori Veikko Linnaluoto, kansleri Kaarlo Hartiala sekä professorit Antti Ahlström ja Jussi Huttunen. Nykyisen apurahalautakunnan muodostavat Huttusen lisäksi professorit Lasse Kangas, Erkki Vartiainen ja Hannu Mykkänen.
Säätiön asiamiehenä toimii varatuomari Juha Silvanto ja isännöitsijänä RI Olavi Tulonen.
Juho Vainion Säätiön hallituksen puheenjohtajat ja jäsenet, säätiön asiamiehet, isännöitsijät ja taloudenhoitajat
Hallituksen puheenjohtajat
1960–1964 Juho Vainio
1964–1966 Onni Rannikko
1966 Reino R. Lehto
1967–1972 Toivo Rautavaara
1973–1992 Veikko Linnaluoto
1992–1997 E. K. Laitinen
1998–2003 Jarmo Raulo
2004– Jussi Huttunen
Hallituksen jäsenet
1960–1964 Onni Rannikko
1960–1964, 1968–1972 Veikko Linnaluoto
1960–1967, 1973–1987 Toivo Rautavaara
1960–1966 Eino Sillman
1965–1966 Reino R. Lehto
1965–1967 Yrjö Rannikko
1966–1968 Aarno Niini
1966–1967 Lauri Hietanen
1967–1999 Kaarlo Hartiala
1968–1992 E. K. Laitinen
1968–1981 J.E. Niemi
1982–1994 Pertti Pylkkänen
1987–1997, 2004–2005 Jarmo Raulo
1993– Risto Paaermaa
1995–2008 Antti Ahlström
1998– Petteri Kuhanen
2000–2003 Jussi Huttunen
2006– Timo Viherkenttä
2009– Hannu Mykkänen
Asiamiehet
1960–1966 Onni Rannikko
1968–1978 Onni Salo
1978–1980 Toivo Linnaluoto
1980–1992 Kullervo Kemppinen
1992–2005 Sinikka Oksa
2005–2006 Tapio Niitynperä
2006– Juha Silvanto
Taloudenhoitajat/toimistopäälliköt
1968–1980 Mikko Plosila
1980–1984 Lea Rostén
1985–1992 Sinikka Oksa
Isännöitsijät
1968–1998 Antti Mäkinen
1999– Olavi Tulonen
Apurahalautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet
Puheenjohtajat
1978–1992 Toivo Linnaluoto
1992–2000 Kaarlo Hartiala
2000–2008 Antti Ahlström
2008– Jussi Huttunen
Jäsenet
1978–1992 Kaarlo Hartiala
1978–1987 Toivo Rautavaara
1991–2008 Jussi Huttunen
1992–1997 E. K. Laitinen
1995–2000 Antti Ahlström
1998–2003 Jarmo Raulo
1999–2006 Ilkka Vuori
2000– Lasse Kannas
2006– Erkki Vartiainen
2008– Hannu Mykkänen