|
Suomalainen järjestelmä kansalaisten terveyden edistämiseksi nojaa viiteen tukipilariin – verorahoitteisuus, valtionohjaus, kuntien järjestämisvastuu, työelämän mukanaolo ja median tuki – jotka kaikki tavalla tai toisella ovat vaikeuksissa. Samalla terveyden edistäminen käy yhä haastavammaksi, sanoo professori Jussi Huttunen. Hän puhui terveyden edistämisen uusista haasteista Juho Vainion Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa Helsingissä 20. tammikuuta.
Suomalaisen terveyden edistämisessä yksi keskeisimmistä tukipilareista on verorahoitteisuus, joka tarkoittaa sitä, että me huolehdimme kaikkien kansalaisten terveydestä yhdessä keräämällä varat verojen kautta ja käyttämällä nuo verorahat siten, että jokaisen suomalaisen terveydestä parhaalla mahdollisella tavalla huolehditaan, professori Jussi Huttunen muistutti Juho Vainion Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa 20. tammikuuta.
– Toiseksi valtiovallan tehtävänä ja velvollisuutena on kaikissa olosuhteissa huolehdittava siitä, että kansalaisten terveydestä huolehditaan ja tavalla, jonka lopputuloksena on mahdollisimman suuri oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus, hän sanoi.
Jotta demokratia terveydenhuollossa toteutuu, kansalaisten terveydestä on huolehdittava mahdollisimman lähellä heitä. Siksi ensisijainen vastuu kansalaisten terveydestä huolehtimisesta kuuluu Huttusen mukaan kunnilla.
– Me korostamme suomalaisessa järjestelmässä perusterveydenhuollon ensisijaisuutta. Jos terveyskeskukset eivät toimi riittävän hyvin, koko järjestelmä kaatuu, hän totesi.
Valtio ja kunnat vastaavat järjestelmän toimivuudesta, mutta vastuuta kansalaisten terveyden edistämisessä Huttunen sälytti myös työnantajille ja työelämälle ylipäätään sekä tiedotusvälineille, joiden velvollisuutena on tarttua ongelmiin ja välittää tietoa tasapuolisesti.
Kunnissa ongelmat suurimpia
Kansalaisten terveyden edistämisessä Huttunen näki lähitulevaisuudessa kosolti ongelmia. Alalla toimivien järjestöjen rahoituspohja on koko ajan rapistumassa, kun Raha-automaattiyhdistys karsii tukeaan järjestöille.
– Valtio on viimeisen kahden vuoden aikana luopunut niistä välineistä, joilla järjestelmä pystyttäisiin mahdollisimman hyvin ohjaamaan, ja tämä merkitsee sitä, että tilanne ei enää ole kunnolla kenenkään käsissä, Huttunen harmitteli.
Kunnilla terveydenhuollon järjestäjinä on suurin vastuu kansalaisten terveyden edistämisessä, mutta siellä myös ongelmat ovat kaikkein suurimmat. Kuntien tulisi Huttusen mukaan edistää kuntalaisten terveyttä kaikilla sen toiminnan osa-alueille kouluterveydestä terveelliseen ympäristöön. Talousvaikeuksiinsa vedoten kunnan ovat kuitenkin tehneet päätöksiä, joilla voi olla kauaskantoisiakin seurauksia kuntalaisten terveyteen.
– Jos kunnat eivät riittävän hyvin liukkaina talvikeleinä hiekoita teitä, sen seurauksena on joukko luunmurtumia ja terveysongelmia, jotka eivät ole vähäisiä. Yksi ainoa lonkkamurtuma tai aivovamma maksaa kymmeniä, satoja kertoja enemmän kuin tuo hiekoituskerta, Huttunen muistutti.
Media vahtikoirana
Median tehtävänä oli Huttusen mukaan toimia vahtikoirana, joka huolehtii siitä, että ongelmat huomataan. Hän arveli kuitenkin, että terveyden edistämisen osalta tiedotusvälineiden välittämä tieto ei ole aina tasapuolista. Hän otti esimerkin syksyn sikainfluenssarokotuskampanjasta, josta tiedottaessaan osa mediasta melkein horjutti kansalaisten luottamusta suomalaiseen rokotusohjelmaan.
Huttunen piti myös työelämän merkitystä tärkeänä kansalaisten terveyden edistämisessä. Hän sanoi olevansa ilahtunut siitä, että työnantajat varsinkin yksityisellä puolella ovat alkaneet tiedostaa yhä enemmän työntekijöittensä terveyden edistämisen tärkeyden.
– Paradoksaalista kyllä, juuri julkisilla aloilla ja suurissa yksiköissä työnantajat huolehtivat työntekijöittensä terveydestä kaikkein huonommin, hän sanoi.
Lopuksi Huttunen korosti vielä tutkimuksen merkitystä. Luotettavaa ja näyttöön perustuvaa tietoa tarvitaan, jotta eri toimijat pystyvät tekemään oikeita päätöksiä kansalaisten terveyden edistämiseksi ja tekevät sen niin, että Suomessa toteutuu laajapohjainen ja oikeudenmukainen terveydenhuolto.
– Me Juho Vainion Säätiössä olemme erityisen ylpeitä siitä, että me olemme vuosi toisensa jälkeen pystyneet tukemaan tämän alan tutkimusta yhä enemmän, perimmäisenä tarkoituksena suomalaisten ja kaikkien muidenkin maiden ihmisten terveyden edistäminen, hän sanoi.
Professori Jussi Huttunen on Juho Vainion Säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Säätiön apurahalautakunnan puheenjohtaja.
Marketta Ollikainen
|
|