Nuorten ylipainoisuus on lisääntynyt viime vuosina huolestuttavasti kaikkialla maailmassa. On arvioitu, että tällä hetkellä sekä Euroopassa että Aasiassa jo 10 prosenttia nuorista olisi ylipainoisia. Suomessa nuorten ylipaino on muuta Eurooppaa yleisempää. Stakesin vuonna 2008 ilmestyneet kouluterveysselvityksen mukaan koululaisista ylipainoisia oli yli 18 prosenttia.
Tiedetään, että liikakilot kasvuiässä aiheuttavat nuorelle vakavia terveysongelmia. Hän on hyvin usein ylipainoinen vielä aikuisenakin. Hänellä on tavallista suurempi riski sairastua muun muassa diabetekseen, verenpaine-, sydän- sekä liikuntaelinsairauksiin. Ylipaino vaikuttaa myös nuoren itseluottamukseen ja kaverisuhteisiin. Hänellä on ikätovereitaan vähemmän ystäviä, hän on eristyneempi ja hänellä saattaa olla itsemurha-ajatuksia. Ylipainoinen nuori välttelee liikuntaan osallistumista välttääkseen ikätovereidensa kaltoinkohtelua, syö epäterveellisesti ja hakee sosiaaliset kontaktinsa internetin keskustelupalstoilta.
Miten ylipainoista nuorta sitten voitaisiin paremmin ohjata terveellisiin elämäntapoihin, jotta hän pääsisi eroon liikakiloistaan ja välttäisi vakavat terveysriskit aikuisiällä? Tiedetään, että yksilöllinen, esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai hoitavan lääkärin ohjaus ei yksistään saa nuorta muuttamaan elintapojaan.
Oulun yliopiston terveystieteen laitoksella ongelmaan on tartuttu käynnistämällä interventiotutkimus, jossa selvitetään, miten sosiaalista mediaa – tässä tapauksessa nuorten yleisesti käyttämiä verkkoyhteisöjä kuten Facebookia – voitaisiin käyttää nuorten sitouttamiseksi terveellisiin elintapoihin. Samalla selvitetään sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä kuten nuorten terveydentila, elämänrytmi, ikätovereiden kohtelu, perhedynamiikka ja kotiympäristön median käyttö. Interventio kohdistuu kouluikäisiin – 12–18 vuotiaisiin – ylipainoisiin nuoriin ja se toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella.
– Sosiaalisen median käyttö on nuorille luontainen tapa kommunikoida. He hakevat erityisesti vertaistukea yhteisöpalvelujen avulla, tutkimushankkeesta vastaavat tutkijat Helvi Kyngäs, Maria Kääriäinen ja Heidi Ruotsalainen kertovat.
Tutkijoiden mukaan erilaisten verkkoteknologioiden hyödyllisyydestä nuorten ylipainoisuuden hoidossa on jo olemassa jonkin verran näyttöä. Sosiaalista mediaa hyödyntävällä ohjauksella on lisäksi mahdollista tavoittaa Pohjois-Suomen harvaanasutulla alueella maantieteellisesti laajemmalla alueella ylipainoisia nuoria ja heidän perheitään kuin tavanomaisilla ohjausmenetelmillä.
– Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden nuorelle saada tukea enemmän ajasta ja paikasta riippumatta kuin tavanomaisessa ohjauksessa. Ylipainoiset nuoret ovat usein myös eristyneempiä kuin ikätoverinsa. Sosiaalisen median avulla heidän on mahdollista solmia sosiaalisia suhteita toisiin ylipainoisiin nuoriin ja saada heiltä vertaistukea, tutkijat toteavat.
Opastusta internetin avulla
Sosiaalinen media on käsitteenä vielä melko uusi. Sillä voidaan tarkoitetaan prosessia, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla. Oululaistutkimuksessa lähtökohtana on, että nuoret ja heidän perheensä sekä hoitohenkilöstö voivat olla yhteistyössä verkkoteknologioiden avulla ja siten rakentaa yhteisiä toimintatapoja ja tavoitteita nuorten elintapojen muuttamiseksi.
Ohjausintervention suunnittelussa ovat mukana tutkijat, hoitohenkilöstö sekä ylipainoiset nuoret itse ja heidän perheensä. Varsinaisen intervention toteuttavat hoitohenkilöstö – nuorten lihavuushoitaja, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja lääkäri – jotka Oulun yliopiston terveystieteen laitos kouluttaa potilaslähtöiseen ohjaamiseen.
Alustavan suunnitelman mukaan keväällä 2011 käynnistyvän intervention on määrä kestää 12 kuukautta, jonka aikana verkkoyhteisö tarjoaa keskustelualueen nuorille vertaistuen ja ikätoverisuhteiden luomista varten sekä lihavuushoitajan verkko-ohjauksen. Nuoria ohjataan käyttämään verkkoyhteisöpalvelua yhdestä kahteen tuntia viikossa, korkeintaan 30 minuuttia päivässä.
Uutta tietoa elintapojen muutoksista
Tutkijat kertovat, että ylipainoisten nuorten ja heidän perheidensä ohjausinterventioissa on aiemmin tutkittu lähinnä yksilö- ja ryhmämuotoisia liikunta- ja ravitsemusohjauksia. Niillä on pyritty joko vähentämään epäterveellisiä elintapoja, kuten liikkumattomuutta, napostelua sekä tv:n ja tietokoneen käyttöä tai sitten on pyritty edistämään terveellisiä elintapoja ennen ylipainoisuuden syntyä. Interventioita on tutkittu esimerkiksi kouluympäristöissä, leireillä ja hoitoyksiköissä.
Toistaiseksi ei vielä kuitenkaan tiedetä kovin paljon siitä, miten hyvin nuoret ovat sitoutuneet ohjaukseen ja muuttaneet elintapojaan. Tutkijoiden mukaan aiemmissa tutkimuksissa on lähinnä tarkasteltu vanhempien osallisuutta heidän lapsensa painonhallintaan, millä on todettukin olevan myönteisiä vaikutuksia.
– Interventiotutkimuksissa kaivattaisiin pidempiä – puolesta vuodesta vuoteen mittaisia – seuranta-aikoja, sillä näyttäisi siltä, että ainakin lyhyellä aikavälillä muutoksia saadaan aikaan, he toteavat.
Nyt käynnistymässä oleva tutkimushanke tuottaa runsaasti uutta tietoa paitsi sosiaalisen median käytöstä elintapaohjauksessa, myös siitä miten hyvin ylipainoiset nuoret ja heidän perheensä ovat valmiita vastaanottamaan ohjausta ja sitoutumaan muutokseen.
– Jo sillä, että yksikin ylipainoinen nuori saadaan muuttamaan elintapansa terveellisiksi, voi olla erittäin suuri merkitys yksilön itsensä kannalta. Hänen terveyteen liittyvä elämäntapansa paranee. Painonhallinta voi helpottaa nuoren kaverisuhteiden luomista ja uskallusta osallistua harrastuksiin, tutkijat arvioivat.
He muistuttavat, että usein nuoren painonhallinta vaatii myös perheeltä terveellisten elintapojen oppimista, mikä edistää myös muiden perheenjäsenten terveyttä ja vähentää heidän liitännäissairauksia ja hoitokäyntejä.
– Mitä useampia tällaisia nuoria ja perheitä on, sitä monikertaisempi kansanterveydellinen hyöty on. Lisäksi ylipaino ja sen seuraukset ovat yhteiskunnallisesti kalliita. Ne aiheuttavat paljon terveydenhuollon menoja, tutkijat painottavat.
Juho Vainion Säätiö on tukenut Oulun yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimushanketta apurahoin.
Marketta Ollikainen
