|
Sisäilman mikrobeilla voi olla sekä haitallista että suojaavaa vaikutusta astman ja allergioiden kehittymisessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristöterveyden osastolla Kuopiossa tutkitaan, miten ja minkälaiset mikrobit lisäävät tai vähentävän lasten allergiaan ja astmaan sairastumisriskiä.
Tiedetään, että asuminen tai jatkuva oleskelu kosteus- ja homevaurioisessa rakennuksessa pahentaa hengitystie- ja astmaoireita. On arvioitu, että sisäilman mikrobit saattaisivat myös johtaa uusien allergia- ja astmatapausten kehittymiselle.
Toisaalta on viitteitä siitä, että tietyt mikrobit voivat ehkäistä astman ja allergioiden ilmaantumista. Suojaavan vaikutuksen taustalla olevaa mekanismia ei tarkasti tunneta, mutta sen on arveltu liittyvän immuunijärjestelmän vahvistumiseen oloissa, joissa hyödyllisten mikrobien pitoisuudet ovat koholla kuten esimerkiksi maatiloilla.
Tutkimusprofessori Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristöterveyden osastolta Kuopiosta johtaa syntymäkohorttitutkimusta, jossa selvitetään mikrobialtistuksen vaikutuksia astman ja allergiaoireiden ilmaantumiseen kosteusvaurioisissa kodeissa ja maatiloilla asuvilla lapsilla. Tavoitteena on selvittää, miten ja minkälaiset mikrobit lisäävät tai vähentävät lasten allergiaan ja astmaan sairastumisriskiä.
– Kosteutta pidetään hengitystie- ja muiden astmaoireiden aiheuttajana, mutta tämä syy-seuraussuhde on edelleenkin epäselvä. Emme tiedä, mitkä tekijät kosteusvaurioille altistumisessa aiheuttaa taudin puhkeamisen, Pekkanen toteaa.
Pekkasen johtama tutkimushanke on kosteusvauriotarkastusten ja immunologisten mittauksien mittavuuden suhteen kansainvälisesti ainutlaatuinen. Siinä on seurattu noin 400 suomalaislasta sekä osin heidän sisaruksiaan aina äidin raskauden ajasta lähtien kuuteen ikävuoteen saakka. Maatilaympäristöä koskeva tutkimus on toteutettu osana EU:n rahoittamaa EFRAIM-hanketta, jossa ovat mukana Suomen lisäksi Itävalta, Ranska, Saksa ja Sveitsi. Tutkimuksessa mukanaolevista lapsista puolet on syntynyt maatiloilla ja puolet kaupunkikodeissa.
– Jotta saamme paremman käsityksen siitä, mitkä tekijät aiheuttavat herkistymisen ja miten tauti kehittyy, tarvitsemme parempia mikrobimarkkereita mikrobialtistuksen mittaamiseen sekä tietoa siitä, mitkä mikrobit altistusta aiheuttavat, sekä milloin ja missä olosuhteissa altistumista tapahtuu, Pekkanen sanoo.
Entodotoksiini ehdokas astman aiheuttajaksi
Astmalla tarkoitetaan keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairautta, joka aiheuttaa keuhkojen toiminnan häiriöitä ja erityisesti keuhkoputkien ahtautumista. Astma on erittäin monimuotoinen ja vaikeasti hahmoteltava tauti, jonka taustalla voi olla moninaisia syitä.
– Jo syntymän aikana tai varhaislapsuudessa ilmenee tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, mihin suuntaan lapsen immuunijärjestelmä kehittyy ja kuinka herkästi yksilö herkistyy erilaisille ärsykkeille, kuten allergeeneille. Mutta itse taudin kehittymiseen vaikuttavat immuunijärjestelmän lisäksi muutkin, esimerkiksi keuhkojen toimintaan vaikuttavat tekijät, jotka aiheuttavat hengitysteiden tulehdusta sekä oireita laukaisevat tekijät, Pekkanen selvittää.
Yksi astman yhteydessä eniten tutkituista mikrobimarkkereista on endotoksiini, jonka tiedetään aiheuttavan voimakasta hengitysteiden ärsytystä esimerkiksi työpaikoilla. Se on gramnegatiivisen bakteerin ulkokalvon lipopolysakkaridi – rasvan ja suurimolekyylisen hiilihydraatin muodostama molekyyli – joka aiheuttaa infektion aikana isäntäelimistössä kuumetta, valkosolujen ja verihiutaleiden niukkuutta ja jopa sokin, ja jonka ihmisen luontainen immuunijärjestelmä on kehittynyt tunnistamaan.
Toisaalta tutkimuksissa on myös havaittu, että endotoksiini aiheuttaa immuunijärjestelmän Th1 vasteen, minkä on todettu vähentävän atopian riskiä esimerkiksi maatilaympäristössä.
– Meillä on erittäin hyvä laajasti käytössä oleva endotoksiinin määritysmenetelmä, minkä vuoksi sitä on paljon tutkittu. Ongelma on kuitenkin se, että useimmat näistä tutkimuksista ovat olleet poikkileikkaustutkimuksia tai hyvin lyhyitä seurantatutkimuksia. Tarvittaisiin pitempiä seurantatutkimuksia, jotta vaikutusten pysyvyyttä voitaisiin luotettavasti arvioida, Pekkanen toteaa.
Kokonaiskuvaa hämärtää Pekkasen mukaan vielä se, että yksilöiden erilaisesta geenirakenteesta johtuen he reagoivat eri tavoin endotoksiinialtistukseen. Ei riitä, että tunnetaan mikrobialtistus, on tiedettävä myös, milloin altistuminen on tapahtunut ja millainen ihminen on geneettiseltä rakenteeltaan.
Endotoksiinin atopiaa suojaavasta vaikutuksesta on muun muassa eläintutkimuksissa saatu lupaavia tuloksia. Sen sijaan pitkäaikaisvaikutus astmaan on edelleenkin epäselvä. Pekkasen mukaan tutkimuksen ongelmat johtuvat osittain siitä, että endotoksiinia on tutkittu analyysimenetelmällä, joka on kehitetty lääketeollisuuteen pilaantumisen havaitsemiseen ja joka muun muassa mittaa vain gramnegatiivisten bakteerien aktiivisuutta.
– Käytetään menetelmiä, jotka ovat jo valmiina olemassa, mutta jotka eivät välttämättä ole optimaalisia asian selvittämiseen, hän sanoo.
Pekkasen mukaan tutkimuksessa etsitäänkin nyt uusia biomarkkereita tutkimalla muun muassa 3-OH rasvahappojen määriä, grampositiivisten bakteerien markkereita sekä elinkykyisiä homeita ja bakteereja.
– Uusia ja tällä hetkellä lupaavimpia menetelmiä ovat dna-tekniikat, jotka mahdollistavat mikrobien spesifit analyysit, hän kertoo.
Kosteusvauriot yhteydessä hengitystieoireisiin
Maailman terveysjärjestö WHO määritteli viime vuonna sisäilmalle ensimmäisen ohjearvon. Sen mukaan tutkimuksella on saatu riittävää näyttöä siitä, että rakennusten home- ja kosteusvauriot ovat yhteydessä hengitystieoireisiin ja myöskin riskiin sairastua astmaan. Aiemmin WHO on julkaissut kymmeniä ulkoilman ohjearvoja.
Pekkasen mukaan sisäilman kosteus on selvästi indikaattori, vaikka altistusta ja terveyshaittoja aiheuttavaa tautimekanismia ei tarkkaan tunnetakaan. Myös syy-seurausyhteys kosteusvaurioiden ja tautiin sairastumisriskin välillä on vielä epäselvä.
Pekkasen johtamassa syntymäkohorttitutkimuksessa koehenkilöille tehtiin perusteelliset immuunijärjestelmän mittaukset syntymässä sekä yhden vuoden iässä. Lisäksi selvitettiin kotiympäristön kosteusvauriot ja pölypitoisuudet sekä tutkittiin kemikaalialtistusta ja ravitsemusta äidin raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Samat tutkimukset tehdään koehenkilöille kuusivuotisseurannassa, joka on parhaillaan meneillään.
Pekkanen kertoo, että tutkimustulosten mukaan kosteus- ja homeongelmat kodin keittiössä ja keskeisimmissä oleskelutiloissa lisäävät vinkuvaa hengitystä lapsilla ensimmäisen puolentoista vuoden aikana.
– Koska hyvin nuorten lasten astmaoireilla on taipumus laantua ajan myötä, kuusivuotisseurannassa katsomme, voidaanko tämä havainto vahvistaa, hän sanoo.
Mukanaolo kansainvälisessä EFRAIM-tutkimuksessa on Pekkasen mukaan antanut mahdollisuuden selvittää mikrobialtistusta ja muita riskitekijöitä erilaisissa elinympäristöissä. Alustava tulokset tästä maatilaympäristöihin kohdistuvasta tutkimuksesta osoittavat, että mikrobialtistus vähentää allergioiden ja astman riskiä.
– Me yritämme nyt ymmärtää, mitkä tekijät siellä maatilaympäristössä oikeasti ovat niitä, jotka suojaavat allergioilta, Pekkanen kertoo.
Professori Juha Pekkanen kertoi käynnissä olevasta tutkimushankkeesta Juho Vainion Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa Helsingissä 20. tammikuuta. Juho Vainon Säätiö tukee Pekkasen johtamaa syntymäkohorttitutkimusta apurahoin.
Marketta Ollikainen
|
|
