Liikkumalla syöpäriski hallintaan

Apuraha 22.500 euroa vuodelle 2011 tutkimusaiheeseen:
“The association between physical activity and the risk of cancer of various sites in non-diabetic and diabetic individuals”

Tutkimuksissa on havaittu, että aktiivisen liikunta saattaa vähentää riskiä sairastua tietyn tyyppisiin syöpiin kuten rintasyöpään ja paksunsuolen syöpään. Helsingin yliopistossa tutkitaan, millainen liikunta olisi kaikkein tehokkainta eri syöpätyyppien ehkäisyssä.

Syöpä on yksi keskeisimmistä kuolinsyistä maailmassa. Vuonna 2008 diagnosoitiin eri puolilla maailmaa noin 10,9 miljoonaa uutta syöpätapausta ja arviolta 7,6 miljoonaa kuoli syöpään. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että vuonna 2020 uusia syöpätapauksia ilmenisi jo 20 miljoonaa. Suomessa syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy.

Elintavat ja ympäristötekijät vaikuttavat syöpien syntyyn. On arvioitu, että jopa 70 – 90 prosenttia syöpätapauksista teollisuusmaissa on elintapojen tai ympäristötekijöiden aiheuttamia. Syöpien syntyyn on yhdistetty muun muassa tupakka, ravinto, alkoholi sekä kemikaali-, säteily- ja pölyaltistus.

Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella on meneillään tutkimushanke, jossa selvitetään, miten liikunnalla voitaisiin vähentää riskiä sairastua eri syöpätyyppiin, millainen liikunta olisi kaikkein tehokkainta ja kuinka paljon pitäisi liikkua, jotta sen vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että liikunnalla saattaa olla yhteys riskiin sairastua tiettyihin syöpätyyppeihin kuten rintasyöpään ja paksunsuolen syöpään.

– Useimmissa tutkimuksissa on mitattu lähinnä vapaa-ajan liikunnan ja syövän välistä yhteyttä. Myös liikunnan määrä ja intensiteetti on osittain selvittämättä. Lisäksi useiden muiden syöpätyyppien osalta näyttö liikunnan merkityksestä syövän ehkäisyssä on vähäistä, tutkija Marjukka Hyvärinen kertoo.

Aiempien tutkimusten mukaan fyysinen aktiviteetti voi vähentää paksunsuolensyövän riskiä sekä miehillä että naisilla. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että sekä työ- että vapaa-ajan liikunta voi ehkäistä paksunsuolensyövän riskiä miehillä, kun taas erään toisen tutkimuksen mukaan naisilla ainoastaan vapaa-ajan liikunta laski paksunsuolensyövän riskiä.

– Fyysisen aktiviteetin on raportoitu ehkäisevän rintasyövän riskiä eritoten vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, jotka harrastavat suhteellisen intensiivistä liikuntaa vapaa-aikanaan. Pohjoismaiset tutkimukset ovat myös antaneet viitteitä siitä, että suhteellisen intensiivisellä työaikana tapahtuvalla säännöllisellä liikunnalla on merkitystä rintasyövän ehkäisyssä, Hyvärinen selvittää.

Liikunnan yhteyttä muiden syöpätyyppien kuten keuhkosyövän, eturauhassyövän ja munuaissyövän riskeihin ei Hyvärisen mukaan ole suoraan pystytty toistaiseksi osoittamaan.

– Epidemiologisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että suomalaisilla miesurheilijoilla keuhko- ja munuaissyövän esiintymistiheys on paljon pienempi kuin muussa väestössä, hän toteaa.

Hyvärinen kertoo, että nyt käynnissä olevassa tutkimuksessa on tarkoitus tutkia tarkemmin myös eturauhassyövän ja liikunnan välistä yhteyttä, jonka osalta aiemmat tutkimustulokset ovat olleet osin ristiriitaisia.

– Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet liikunnan alentavan eturauhassyövän riskiä, kaikissa tutkimuksissa tätä yhteyttä ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan. Tutkimuksessamme on tarkoitus ottaa huomioon ikäryhmät yli ja alle 60-vuotiaat miehet, jotta mahdolliset eroavaisuudet liikunnan vaikutuksesta eturauhassyövän ehkäisyssä miehillä tulisi esiin eri ikäkausina.

Liikunta auttaa myös diabeetikoita
Hyvärisen mukaan Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa yhtenä osa-alueena on selvittää liikunnan yhteyksiä tyypin 2 diabetesta sairastavien syöpäriskiin. Tuoreimmat aihetta käsittelevät tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että diabeteksen ja tiettyjen syöpätyyppien kuten rintasyövän, paksunsuolensyövän ja maksasyövän välillä mahdollisesti on yhteyttä.

– Liikunnan merkittävyydestä syövän ehkäisyssä diabeetikoilla on havaittu esimerkiksi rintasyövän ja kohdunkalvon syövän kohdalla, Hyvärinen kertoo.

Hyvärisen mielestä on tärkeää, että tutkitaan elintapojen ja liikunnan yhteyttä eri syöpätyyppien esiintymisriskiin. On arvioitu, että länsimaissa noin kolmannes syövistä johtuu elintavoista, joita muuttamalla kuten syömällä terveellisesti, vähentämällä ylipainoa ja lisäämällä liikuntaa syöpään sairastumisriskiä voitaisiin merkittävästi vähentää.

– Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet erityisesti vapaa-ajan liikunnan ja syövän välisen yhteyden. On tärkeää myös selvittää hyötyliikunnan merkittävyyttä eri syöpätyyppien ehkäisyssä. On tärkeä tutkia syövän riskitekijöitä suomalaisessa väestössä, sillä eri maiden väestöihin vaikuttavat eri perinnöllisyys- ja ympäristötekijät, Hyvärinen pohtii.

Tutkimuksessa käytetään suomalaista Finriski-aineistoa, jota on kerätty viiden vuoden välein vuodesta 1972 lähtien kuudesta eri kohortista eri puolilla Suomea. Finriski-tutkimuksessa on seurattu suomalaisen väestön terveyskäyttäytymistä sekä kroonisten tautien riskitekijöitä. Syöpiin sairastumistiedot tutkijat saavat Suomen Syöpärekisteristä, johon on kirjattu tiedot kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista vuodesta 1953 lähtien.

– Aineistossamme olemme yhdistäneet Finriski-tutkimusaineiston sekä Suomen Syöpärekisterin tiedot, jotta voimme seurata Finriski-väestössä todettuja syöpätapauksia ja näin tutkia riskitekijöiden, tässä tapauksessa liikunnan, vaikutusta syövän ehkäisyssä suomalaisessa väestössä.

Hyvärinen uskoo, että tutkimus tuo sekä hyöty- että vapaa-ajan liikunnan merkityksestä syövän ehkäisyssä uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää kansanterveyden edistämisessä niin suomalaisessa väestössä kuin kansainvälisestikin. Tutkimus antaa myös lisätietoa syövän ehkäisemiseksi tarvittavan liikunnan intensiteetistä ja määristä.

Hyvärinen kertoo, että tutkimuksen tulokset tullaan julkaisemaan alan kansainvälisissä tiedelehdissä. Alustavia tuloksia on tarkoitus myös esitellä joulukuussa 2011 Dubaissa Arabiemiirikunnissa pidettävässä Maailman diabeteskongressissa.

Juho Vainion Säätiö tukee Helsingin yliopiston tutkimushanketta apurahoin.

Marketta Ollikainen

Tutkija
Marjukka Hyvärinen