Kalasta apua mielenterveysongelmiin

Kalalla ja kalan n3-rasvahapoilla tiedetään olevan edullisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Viime aikaisissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kalansyönti voisi myös ehkäistä mielenterveysongelmia ja parantaa henkistä hyvinvointia.

Kala on erinomaista ravintoa. Se on tärkeä n3-rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Kalarasvan sisältämien pitkäketjuisten n3-rasvahappojen on tutkimuksissa havaittu muun muassa hidastavan veren hyytymistä ja voivan tehostaa asetyylisalisyylihapon eli aspiriinin vaikutusta. Joissain kokeellisissa tutkimuksissa kalarasvakapseleiden tai rasvaisen kalan käyttö on vähentänyt sepelvaltimotautikuolemia jopa noin 30 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on Ravinto, ympäristö ja terveys -tutkimuksessa, niin sanotussa Kalastajatutkimuksessa, selvittänyt runsaan 4 000 ammattikalastajan ja heidän perheenjäsentensä terveydentilaa ja hyvinvointia laajasti henkinen hyvinvointi ja mielenterveys mukaan lukien.

– Aikaisemmissa tutkimuksissa runsas kalan syönti ja kalan sisältämien n3-rasvahappojen saanti oli todettu olevan yhteydessä mielenterveyteen. Uusimmissa tutkimuksissa tulokset olivat kuitenkin ristiriitaisia ja tämä sai minut kiinnostumaan kalan ja niin sanottujen kalarasvojen merkityksestä henkiselle hyvinvoinnille, kertoo tutkija Liisa Suominen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Suominen johtaa tutkimushanketta, jossa pyritään tarkemmin selvittämään kalansyönnin ja kalarasvojen yhteyttä henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn ammattikalastajilla sekä muulla väestöllä. Aineistona tutkimusryhmällä on käytössään edellä mainittu Kalastajatutkimuksen aineisto runsaasti kalaa syövästä väestöstä sekä Terveys 2000-tutkimuksen aineisto, joka edustaa suomalaista aikuisväestöä.Tutkimuksesta on tähän mennessä julkaistu jo kaksi tieteellistä artikkelia.

– Alustavien tulosten mukaan kalansyönti tai kalan sisältämät n3-rasvahapot eivät näytä olevan yhteydessä psyykkiseen stressiin. Sen sijaan vakavia masennusjaksoja esiintyi yleisemmin vähän kalaa syövillä miehillä verrattuna runsaasti kalaa syöviin miehiin. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu naisilla. Kalarasvojen saanti ei myöskään ollut yhteydessä masennusjaksojen esiintymiseen miehillä ja naisilla, Suominen kertoo.

Kalan yhteys vielä epäselvä
Vaikka kalansyönnin yhteys mielenterveysongelmiin onkin vielä epäselvä, tutkijat arvioivat, että miehillä runsas kalankäyttö kertoo jostain muusta mielenterveyttä suojaavasta tekijästä, esimerkiksi mielenterveyttä edistävästä muusta ravinnosta tai elämäntavoista.

– Olemme juuri valmistelemassa artikkelia, jossa pohditaan kalasyönnin yhteyksiä muuhun ruokavalioon. Työn alla on myös artikkeli, jossa arvioidaan kalan ja kalarasvojen yhteyttä elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Alustavat tulokset tästä tutkimusosiosta tukevat aiempia tuloksia: kalan suojavaikutus näkyy miehillä, Suominen selvittää.

Suomisen mukaan tutkimuksessa on jatkossa tarkoitus kartoittaa myös kalan käytön yhteyksiä psyykkiseen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen käytössä olevien rekisteritietojen avulla.

Runsaan kalansyönnin haittapuolena on pidetty kalaan mahdollisesti kerääntyneitä ympäristömyrkkyjä, joita on havaittu pieninä pitoisuuksina varsinkin Itämerestä pyydystetyissä kaloissa. Suomisen mukaan Kalastajatutkimuksessa ympäristömyrkkypitoisuuksia oli mitattu ammattikalastajien osalta, mutta koko väestö koskevassa Terveys 2000-aineistossa näin ei ollut.

– Julkaistuissa osatutkimuksissamme ympäristömyrkkypitoisuudet otettiin huomioon Kalastajatutkimuksen analyyseissä, mutta ei eivät muuttaneet tuloksia, hän kertoo.

Kansanterveydellistä merkitystä
Erilaisista mielenterveyshäiriöistä on tullut merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Esimerkiksi vuonna 2007 masennuksen vuoksi menetettiin Suomessa työpäiviä noin 2,5 miljoonaa. Samana vuonna 4 600 henkilöä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyshäiriöiden vuoksi, ja kaikkiaan 330 000 suomalaista sai Kela-korvausta masennuslääkkeistä.

Suominen arvioi, että tutkimuksella kalansyönnin vaikutuksista mielenterveyteen voi olla laajempaakin kansanterveydellistä merkitystä.

– Mielenterveysongelmien ehkäiseminen ja hoitaminen on huomattavasti halvempaa ja inhimillisempää, jos runsaampi kalan syönti tai n3-rasvahappojen saanti joko itsessään tai yhdistettynä muuhun terveelliseen ruokavalioon tai elämäntapaan, edistää mielenterveyttä. Samalla terveellinen ruokavalio ja elämäntavat edistävät myös muuta terveyttä, hän sanoo.

Juho Vainion Säätiö on tukenut Suomisen johtamaa tutkimushanketta apurahoin.

Marketta Ollikainen